torstai 12. toukokuuta 2016

iHerb - kaikkea ihanaa kesäksi!

Yksi lempikaupoistani verkossa on ehdottomasti iHerb. Edulliset hinnat, hyvä laatu ja valtava valikoima kaikkea mahdollista. 
Paketilla kestää tosin kaksi viikkoa saapua tälle peräpohjolaan.
Tässä esittelen uusimmat ostokseni.


 Aubrey Organics-merkkinen muotovaahto on ollut nyt pari kuukautta käytössä. Chia-siemenien haju on aika voimakas, mutta onneksi tuoksu heikkenee kun tukka kuivataan. Vaatii reipasta ravistelua että purkista saa kunnon vaahtoa mutta muuten tuote on mielestäni hyvä. Antaa riittävästi pitoa kampaukseen eikä tahmaa.


 Uusi tuttavuus oli myös Crystalin mineraalisuolakivi, eli toisin sanoen deodorantti. Olin melko epäileväinen tehon suhteen, mutta tuote on toistaiseksi yhden käyttökerran jälkeen toiminut mahtavasti. Ei kirvelyä eikä tippaakaan hikoilua. Tuote ei myöskään sisällä mitään ylimääräistä tuoksua, siitä iso plussa. Todella helppo käyttääkin, tästä saattaa tulla uusi luottotuote.


 Ecotoolsilta ihastuttavan pieni sivellinsetti. Näitä en ole vielä kokeillut.


 Paketista löytyi myös hammastahna, tätäkään en ole vielä ehtinyt kokeilla kun vanhaa hammastahnaa on vähän jäljellä. Ostin puhtaasti hyvien arvostelujen perusteella. Erinomaista hammastahnaa en ole vielä onnistunut löytämään, odotukset on suuret tälle tuotteelle.


Blum Naturals meikinpoistopyyhkeet, tuttu ja hyväksi koettu tuote. Paketissa on 10 pyyhettä, jotka leikkaan vielä puoliksi. Poistaa tehokkaasti kaiken meikin ja tuoksuja löytyy erilaisia. 


Uusin rakkauteni. Pacifican voidemainen parfyymi. Tuoksu on raikas, hedelmäinen, pehmeä, eksoottinen ja luonnollinen. Minun on pakko lisätä voidetta ranteisiin illalla, vain voidakseni nuuhkia sitä koko päivän. Hintakaan ei päätä huimaa. Ainoa miinus on se että tuoksu ei kestä montakaan tuntia. Toisaalta voide kulkee kätevästi mukana ja sitä voi lisätä milloin tahansa.


Viimeisinä esittelyssä Out of African huulirasva ja Kuumba Maden sävyttävä huulivoide. Huulirasva on koostumukseltaan hyvä ja hajustamaton, mutta ei pidä huuliani kosteutettuna kovin pitkään. Tätä tuotetta en tilaisi uudelleen. Kuumban sävyttäviä huulivoiteita minulla on kaksi, sävyt twilight ja dawn. Sävyt ovat hienovaraisia, luonnollisia mutta vähän tummia. Ihanaa tässä tuotteessa on se että huuleni eivät kuivu ollenkaan. Sitä on helppo lisätä pitkin päivää ja huulet näyttävät huolitellummilta kuin ihan naturellina. Oikein hyvä tuote arkimeikiksi.

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Nostalgiaa

Kävipä niin että netin ihmeellisistä syövereistä löysin melkein kymmenen vuotta vanhoja piirrustuksia ja pakkohan osa on laittaa näytille. Ainakin voin todeta että jotain kehitystä olisi tapahtunut. Nämä taideteokset ovat vuosilta 2003 - 2008.








perjantai 1. huhtikuuta 2016

Valinta - Kiera Cass


Kevyttä nuorten romantiikkaa.


Törmäsin kyseiseen kirjaan Risingshadown nettisivuilla ja poimin sen lainaksi kirjastosta ihan tylsyyttäni. En odottanut kovinkaan mahtavaa lukuelämystä mutta kirja onnistui yllättämään ihan positiivisesti. Olen lukenut huonompiakin nuorten kirjoja. Lukukokemus oli nopea, luin kirjan kahdessa päivässä. Se on yleensä hyvä merkki.

Päähenkilö America Singer (tyhmä nimi) on nuori tyttö joka asuu Illéan valtiossa ja tahtomattaan osallistuu "prinsessakisoihin" kolmenkymmenenviiden muun tyttösen kanssa. Pääpalkintona on prinssi Maxon, joka valitsee yhden tytöistä puolisokseen. Siinäpä juoni lyhytkäisyydessään.

Kirjan parhaita puolia ovat hyvin rakennetut hahmot, jokaisella on oma selvä persoona ja kaikista löytyy vähän särmää. Hahmoihin on helppo samaistua.

Juoni on melko yksinkertainen mutta yksi yllätävä juonenkäänne kirjaan mahtui, siitä täytyy antaa pisteet. Kyseessä on kuitenkin klassinen kolmiodraama, söpö tyttö ja kaksi komeaa poikaa. Tyttö sitten pähkäilee että kumman valitsee.

Itse miljööstä eli Illéan valtiosta olisin halunnut tietää enemmän, kirjassa ei juurikaan ruodittu sitä miten nuori valtio oli syntynyt ja millaista kamppailua se käy rajojen ulkopuolella säilyttääkseen asemansa. Kansalaisten jaottelu kasteihin ja prinsessakisa tuo heti mieleen Nälkäpelin enkä tiedä onko se hyvä asia.

Kokonaisuutena Valinta on mielestäni onnistunut nuorille suunnattu kirja, tosin Jeff VanderMeerin jälkeen lukisin hymy huulilla vaikka Aapista.

lauantai 26. maaliskuuta 2016

g r e y s c a l e - 2







_________________________________________________________
 
Enpä ole vähään aikaan piirustuksia laittanut esille, niin tässäpä muutama viime kuukauden aikaansaannos. Olen yrittänyt laajentaa värien käyttöä johonkin muuhun kuin harmaan sävyihin, toistaiseksi siinä onnistumatta. Nyt tosin työn alla on jopa kaksi värillistä piirustusta, yritän kovasti pitää ne värillisinä loppuun asti.

torstai 24. maaliskuuta 2016

Hyväksyntä - Jeff VanderMeer



Eteläraja-trilogian päätösosa.


Kirjan takakannessa julistetaan kuinka salaisuudet paljastuvat.


No ei muuten paljastu.


Trilogian toinen osa oli pettymys, tämä kolmas ja viimeinen osa oli jo niin surkeaakin surkeampi etten keksi sopivaa sanaa sitä kuvaamaan.


En voi kirjoittaa kummoistakaan arvostelua tästä kirjasta, koska sen sisällöstä ei jäänyt käteen oikeastaan yhtään mitään. Tarina oli niin suurimmalta osin niin pitkästyttävä että hypin kokonaisten sivujen yli yrittäessäni päästä eteenpäin ja saada selvyyttä mysteereihin.


Ongelmia tuottaa esimerkiksi se että kirjassa omaa tarinaansa kertovat vuoron perään majakanvartija Saul, Johtaja, Haamulintu/biologi ja Control. Hetkittäin palataan myös ajassa taaksepäin, mikä saa lukijan helposti sekaisin. Mielestäni Johtajan ja Majakanvartijan tarinat olivat turha lisä koko kirjaan, ne eivät valottaneet omituisia tapahtumia yhtään sen enempää. Olisin halunnut syventyä enemmän Haamulinnun ja Controlin matkaan alue-X:llä.


Kirja lähestyy loppuaan ja lukija on yhtä pihalla kuin aloittaessaan lukemisen. Se on sääli. Hyväksyntä on trilogian pohjanoteeraus ja aiheutti ainakin minulle suuren pettymyksen.

Paitsi että täydet 10 pistettä annan kannen kuvituksesta (taas kerran). Se on jopa edeltäjiään kauniimpi ja värien valinta on osunut taas kerran nappiin. Mielestäni kansi tiivistää loistavasti alue-X:n sairaan, manipuloivan ja kieroutuneen maailman.


Kokonaisuutena trilogia saisi kouluarvosanan 6. Mielestäni suurin puute sarjassa oli hyvin runollinen tapa kuvata miljöötä (tekee lukemisesta hyvin hidasta) sekä hyvin pintapuolisiksi jäävät hahmot. Sivuhahmoja oli liikaa, kolmannessa osassa sain koko ajan muistella kuka oli kukin. Alue-X on kiehtova miljöö, mutta uskon että se toimisi paremmin elokuvassa.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Ai juhliin vai?

Pitkän hiljaiselon jälkeen uusi postaus aiheesta juhliin valmistautuminen. Ihanaa? No en nyt sanoisi. 
Pitää keksiä mitä laittaa päälleen, miten laitetaan tukka ja millainen meikki. Sehän on helpommin sanottu kuin tehty. 

Vaatteiden suhteen olin ajoissa, aloitin pähkäilyn kaksi viikkoa etukäteen. Mikä oli fiksua, koska kaapista ei meinannut löytyä mitään järkevän näköistä. Alunperin olisin halunnut laittaa mekon, koska minulla on muutama tosi nätti mekko. Muttah, ne ovat kesämekkoja. Ihanan vilpoisia helteillä, muttei välttämättä paras valinta maaliskuun plus miinus nolla- keleihin. Päänvaivaa tuotti myös takki. Ohut musta neuleeni olisi varma valinta, mutta entä jos tulee kylmä? Inhoan palelua. Plus mustasta väristä tulee mieleen hautajaiset ja nyt oltiin kuitenkin synttäreille menossa. Hhmm. Jakku ja kesämekko olivat jotenkin omituiset näköiset yhdessä. En tiedä mistä se johtui mutta homma vaan ei toiminut kuten olisin halunnut sen toimivan. Sitten mietin housuja, mutta ne näyttivät todella oudoilta korollisiin nilkkureihin yhdistettynä. Eli ei. 

Vaatekaapista löytyi vielä muutama hame, joista kaksi tyrmäsin heti alussa materiaalin ja värin takia. Jäljelle jäi vain yksi kirkkaan punainen kynähame halkiolla. Kyseinen hame on ollut minulla muutaman kerran arkikäytössä, mutta epäilin sen soveltuvuutta juhlaan. 
Pidän kirkkaista väreistä ja viihdyn parhaiten punaisen/lilan eri sävyissä. Aloin miettimään hameelle sopivaa yläosaa ja lopulta valitsin New Lookista ostetun kauniin kirjavan neulepuseron. Tämä paita on yksi ehdoton suosikkivaatteeni ja näyttää hyvältä oikeastaan kaiken kanssa. Viininpunainen jakku sujahti sen päälle ja vihdoinkin aloin olla oikeilla jäljillä. Tietysti näin kylmillä ilmoilla tarvitaan kunnon sukkahousut, Kappahlista löysin kiiltävät viininpunaiset paksuhkot sukkikset (muuten tosi miellyttävät jalassa) ja totesin että nyt on juhlalook kasassa. 
Perfektionistina en tietenkään ollut ihan täysin tyytyväinen valitsemiini vaatteisiin, mutta päätin että nämä saavat nyt kelvata ja piste. 


 Vaatteet tietysti asustetaan sopivilla koruilla. Tällä kertaa korujen valinta oli helppo homma, kasasin sopivan kombon Kalevan Kuutar-riipuksen ympärille. Ostin kyseinen korun huuto.netistä ja se täydentää nyt jo olemassa olevaa kokoelmaani (tämä tulee kasvamaan). Riipuksen kaveriksi tuli Kalevalan sormus, vähän bling blingiä sisältävät korvikset ja muutama ikivanha rannekoru. Plus lakatut kynnet ja ripaus hajuvettä.


No sitten tukka. Olin jo etukäteen päättänyt että päivän sana on tuuhea. Jos on aikaa, niin mielestäni ehdottomasti paras tapa saada kuohkeat kutrit on papiljotit. Mikään ei voita niitä. Itse omistan muutaman jättisuuren tarrapaplarin ja tusinan pienempiä. Paplarien pyörittely tosin on taitolaji ja itse saan aina jännittää mikä on lopputulos. Eilen se ei onnistunut ihan niin kuin olin ajatellut... 

Kuohkeutta kyllä tuli mutta hiukset kihartuivat liikaa ja vähän vääristä paikoista. No onneksi on suoristusrauta, sillä sain villeimmät kurtit taltutettua ja päällimmäisiin hiuksiin näpertelin vielä kiharoita. Lopputulos ei ollut täydellinen, mutta sai taas kelvata. Aika alkoi loppua kesken. 
Myönnän suoraan että olen aika laiska laittamaan tukkaa, enkä edes erityisen hyvä siinä. Arkena käytän lähinnä ilmakiharrinta ja suoristusrautaa. 

Sitten pari sanaa vielä meikistä. Tämä on toinen asia missä olen aika laiska, enkä erityisen hyvä. 
Onneksi minulla on hyvä iho, silmäpusseja lukuunottamatta. Kasvorasvana käytän aina kookosöljyä, sen päälle tuli Lumenen BB-voide, peitevoide, Benecosin mineraalipuuteri ja e.l.f:in aurinkopuuteri. Pohja valmis. Kulmakarvoja täydensin Yves Rocherin tummanruskealla kulmakynällä. Luomille kullan sävyinen mineraaliluomiväri ja rajauksiin käytin ruskeaa kajalkynää. Sit vielä ripsaria ja persikan sävyistä Isadoran huulikiiltoa, meikki valmis!

Meikkaaminen on kivaa, mutta en kyllä jaksaisi tehdä yllä mainittua joka päivä. Meikkaan yleensä kerran tai kaksi viikossa ja aikaa kuluu ehkä kymmenisen minuuttia. Minulla käy yleensä niin että silloin kun meikin pitäisi onnistua täydellisesti, niin eihän se onnistu.



lauantai 9. tammikuuta 2016

Taivaan avain - Endgame-trilogia osa. 2

Olen lukenut viime aikoina liikaa surkeita kirjoja. Onneksi tämä ei ollut yksi niistä, olin jo unohtanut miltä tuntuu kun ei halua laskea kirjaa käsistään. 

Sarjan ensimmäinen osakin on tullut luettua, mutta ihme kyllä en ole kirjoittanut arvostelua siitä. No, se oli kuitenkin oikein hyvä kirja ja lupaava trilogian alku. 

______________________________________________

Ensimmäinen kirja loppui Maan avaimen löytymiseen ja tämä kirja jatkaa siitä. Taivaan avaimen etsintä alkaa ja vauhdikkaasti alkaakin. Heti ensimmäiset sivut ovat täynnä toimintaa, eikä yhtään sivua heitetä hukkaan. 

Pelissä on vielä mukana yhdeksän pelaajaa. Vaikka kirjassa on paljon hahmoja, on kirjailija hienosti onnistunut luomaan kaikille pelaajille oman persoonan. Se onkin tämän kirjan parasta antia. Jokaisella pelaajalla on hyvät ja huonot puolensa, joihin lukija pystyy samaistumaan helposti.

Kirja on hyvin nopeatempoinen alusta loppuun ja se vaatii lukijaltakin tarkkuutta. Miljöö vaihtuu jatkuvasti ja ympäristön kuvaukset ovat uskottavia. Taistelukohtauksia löytyy myös riittävästi, joskin ne ovat hieman liian ninjamaisia (eli epäuskottavia). 

Kokonaisuutena Taivaan avain on erittäin hyvä kirja scifin ja toiminnan ystäville. Laadukkaat hahmot, monipuolinen miljöö ja yllättävät juonenkäänteet takaavat hyvän lukuelämyksen. Ensimmäinen osa oli hyvä, tämä toinen osa vielä parempi ja sen myötä odotukseni kolmannelle kirjalle ovat korkealla.