Tänä vuonna minulla oli tavoite. Nimittäin maalata omat joulukortit, edes yksi kappale.
Syksyn alussa ilmoittauduin kahdelle Helsingin aikuisopiston kurssille, toinen käsitteli piirtämistä ja toinen vesivärimaalausta. Täytyy myöntää että taiteen opinnoistani huolimatta
en ole koskaan tajunnut vesivärien käytön salaisuutta. Olen ollut enemmän piirtelijä kuin maalari.
en ole koskaan tajunnut vesivärien käytön salaisuutta. Olen ollut enemmän piirtelijä kuin maalari.
Marraskuussa sitten viikonlopun kestävä kurssi alkoi ja vuosien tauon jälkeen koskin taas vesiväreihin. Parissa päivässä ei todellakaan maalariksi tulla, mutta se kurssi antoi kipinän.
Sellaista pakahduttavaa tarvetta oppia en ole aikoihin kokenut. Onneksi myös internetin ihmeellinen maailma on tutoriaaleja pullollaan, niinpä vietin seuraavat päivät Youtubessa ihmisten maalaamista katsellen. Niistä olen saanut erinomaisia vinkkejä sekä erilaisia tyylejä kokeiltavaksi.
Sellaista pakahduttavaa tarvetta oppia en ole aikoihin kokenut. Onneksi myös internetin ihmeellinen maailma on tutoriaaleja pullollaan, niinpä vietin seuraavat päivät Youtubessa ihmisten maalaamista katsellen. Niistä olen saanut erinomaisia vinkkejä sekä erilaisia tyylejä kokeiltavaksi.
En tiedä kuinka kauan kipinä pysyy hengissä, mutta toivon mukaan vielä pitkään. Huomaan kaivanneeni luovaa työskentelyä, joskin pitäisi oppia vielä sietämään virheitä ja lopettaa hosuminen.
Ehkä kesään mennessä minulla olisi jo parikin maalausta seinälle laitettavaksi..
Ehkä kesään mennessä minulla olisi jo parikin maalausta seinälle laitettavaksi..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti