Petitfée Black Pearl & Gold Hydrogel Eye Pach

Viime viikolla postiin tupsahti kovasti odottamani Petitféen kosteuttavat silmänympärysnaamiot. Tilasin tuotteen eBaysta ja hinta oli about 9 euroa. 

Purnukasta paljastuu 60kpl isoja, vihertäviä ja limaisia glitterlappuja. Sekä pieni "lusikka".

Olen kokeillut tuotetta nyt kaksi kertaa ja voin todeta että lappuset todellakin toimivat. Epäilyttävästä ulkonäöstään huolimatta. 

Kasvot puhdistetaan ja pestään vedellä ennen käyttöä. Laput painellaan hellästi silmän alapuolelle ja annetaan vaikuttaa 20-30 minuuttia. 

Laput pysyvät eirräin hyvin paikoillaan, eikä niitä tarvitse nostella kertaakaan käytön aikana. Puoli tuntia myöhemmin silmänympärysiho on selkeästi kirkkaampi, kosteutettu ja sileä. 

Itselläni on ollut erittäin tummat silmänaluset lapsesta asti ja olen jo tottunut siihen että näytän aina väsyneeltä, meikistä huolimatta. 

Siksi näiden limalappujen teho yllätti minut positiivisesti. Valitettavasti taika ei kestä seuraavaan päivään asti.. 

Mutta silti tuotteen hinta-laatusuhde on mielestäni erinomainen ja näitä limaisia lappuja tulen ostamaan jatkossakin. Jos kärsit samasta vaivasta kuin minä, 

niin suosittelen ehdottomasti kokeilemaan kyseistä tuotetta.

Tarkemman tuotesisällön löydät sivuilta iherb.com.

Kukkivat kukat

 Harjoitukset vesivärien kanssa jatkuvat enemmän ja vähemmän menestyksekkäästi.

 Juuri nyt metsässä kukkivat ketunleivät ja metsätähdet oli pakko käydä ikuistamassa kameran kanssa, ennen kuin on liian myöhäistä.

 

 

 

Jillian Michaels - Rajaton

Tällä kertaa hieman erilainen kirja arvostelussa. Kirjastossa silmiini osui tämä kirkkaan oranssi kirja, jossa Suurin pudottaja- ohjelmasta tuttu Jillian Michaels tuijottaa tuimasti kannessa. Kirja on ilmestynyt vuonna 2012, eli ihan uutukaisesta teoksesta ei ole kyse.
Kuitenkin sisältö on edelleen ajankohtainen ja tulee varmasti aina olemaan.

Olen lukenut muutamia elämän hallintaan liittyviä oppaita, ja tämä kyseinen kirja on ehdottomasti parhaimmasta päästä. Siitä huolimatta että kirja on paikka paikoin hyvinkin "amerikkalainen".

Jillian tarjoaa kirjassa paljon hyviä neuvoja sekä työkaluja omien asenteiden muuttamiseen ja pelkojen työstämiseen. Neuvojen järjestys on looginen ja kirjassa on myös paljon inspiroivia esimerkkejä elämänsä muuttaneista ihmisistä.
En ole Jillianin suurin fani, mutta tämä kirja sai minut kyllä nostamaan hattua kyseiselle mimmille. Hän on saanut elämässään paljon aikaiseksi ja olen kiitollinen siitä että hän on myös päättänyt auttaa muita saavuttamaan saman tämän kirjan avulla.

En väitä että yhden kirjan lukaisu olisi välitön avain onneen ja vaurauteen, töitä on taatusti tiedossa mitä ikinä tavoitteletkin elämässäsi. Rajaton antaa kuitenkin paljon ajattelemisen aihetta ja hyviä neuvoja omien unelmien saavuttamiseen. Tosin ainakin omalla kohdalla pitäisi ensin keksiä mistä oikeasti unelmoin ja mitä haluan tavoitella.

Suosittelen kirjaa kaikille jotka haluavat muutoksia elämäänsä, miettivät unelmiaan, kokevat turhautumista tai pelkoa. Jos olet viime aikoina pohtinut elämäsi suuntaa, niin tämä kirja kannattaa lukea.

Vettä ja väriä paperille osa 2.

Muutaman maalauksen olen saanut valmiiksi asti, tosin aika moni on myös päätynyt roskikseen kun lopputulos ei miellyttänyt omaa silmää. Harjoittelu jatkukoon..

Lasinen Miekka - Victoria Aveyard

 Nortan kuningaskunnassa kuohuu – punaisten keskuudessa muhii kansannousu ja hopeiset ovat varpaillaan. Heidän ylivaltaansa on ilmestynyt punainen särö nimeltä Mare Barrow, jonka kyky hallita sähköä ja salamoita on ennennäkemätön jopa mahtavia kykyjä hallitsevien hopeisten keskuudessa.

Kostonhimoinen prinssi Maven on kruunattu Nortan kuninkaaksi, ja hän on päättänyt napata Maren. Ajojahdin kiihtyessä Mare ystävineen lähtee etsimään itsensä kaltaisia punahopeisia uusverisiä Punakaartin avuksi taistelemaan hopeisia sortajia vastaan. Samalla hän joutuu kohtaamaan sisällään kuohuvan pimeyden. Onko hän muuttumassa samanlaiseksi hirviöksi kuin hopeiset vastustajansa?

Vallasta syrjäytetty prinssi Cal, Mavenin isoveli, seuraa Maren mukana, eivätkä heidän tunteensa toisiaan kohtaan ole sammuneet. Mutta keneen Mare voi todella luottaa ja millaisen hinnan hän on valmis maksamaan kansansa vapaudesta?

_______________________________________________________________________________________

Lasinen Miekka on kirjasarjan toinen osa ja ehdottomasti tämän vuoden yllättäjä. 

Arvostelin syyskuussa sarjan ensimmäisen osan ja luonnehdin kirjaa lupaavaksi, mutta odotukseni seuraavaa osaa kohtaan eivät olleet korkealla. Saankin yllätyä jo ensimmäisillä sivuilla, nyt on synkkyyttä luvassa ja ensimmäisen osan alkava Tuhkimo-tarina heitetään kylmästi sivuun.

Ensimmäisessä osassa minua häiritsi päähenkilön keskeneräisyys hahmona, mutta nyt Mare Barrow on täysin eri ihminen. Muutos on todella suuri ja voimistuu loppua kohti yhä enemmän.

Aveyard on selvästi panostanut muihinkin vanhoihin hahmoihin ja uusiakin naamoja tulee kirjan aikana useita. Tosin yllätyksekseni saan huomata että myös monta hahmoa ronskisti kuolla kupsahtaa kirjan lähetessä loppuaan.
Prinssi Maven jää valitettavasti hyvin vähälle huomiolle, mutta olen melko varma että seuraavassa osassa tämäkin puute korjaantuu. Maven on kuitenkin yksi päähenkilöistä ja juonen kannalta melko oleellinen. Nyt odotukseni ovat korkealla kun näin miten hienosti kirjailija on onnistunut Maren, Calin ja muiden hahmojen kanssa.

Juoni liikkuu eteenpäin koko ajan ja pitää lukijan mielenkiintoa hyvin yllä. Muutamia yllättäviä käänteitä mahtuu mukaan ja varsinkin loppu oli suoraan sanottuna hämmentävän hyvä. Se saa janoamaan seuraavaa osaa ja tosissani alan epäilemään onko tällä tarinalla ollenkaan onnellista loppua. Synkkyys, juonittelu, sodan tuoma tuska, menetys ja hahmojen sekavan ristiriitaiset tunteet toisiaan kohtaan eivät tee kirjasta erityisen helppolukuista. Lasinen Miekka on kaukana kevyestä nuorten romaanista ja ilmentää hyvin sitä että kaikki nuorille suunnatut kirjat eivät ole vaaleanpunaista höttöä taikka onnellisia loppuja.

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha

Viime viikolla sattui melko spontaani reissu kasvitieteelliseen puutarhaan. Olen käynyt ihastelemassa puutarhaa aikaisemminkin, muutama vuosi takaperin. Innokkaalle valokuvaajalle runsas puutarha tarjosi tälläkin kertaa ihasteltavaa sekä sopivan haastavat olosuhteet kuvaamiselle. Samalla pääsee nauttimaan tropiikin lämmöstä tämän kylmän talven keskellä.

 

 

 

takaisin luomuksi osa 2.

23. kesäkuuta tein postauksen aikomuksestani siirtyä takaisin luonnonmukaiseen hiusväriini, eli blondiin. Olin miettinyt asiaa jo pidempään, kun parin viikon välein

 pomppaava juurikasvu aiheutti jatkuvaa stressiä sekä päänahan kärttyily värjäyksen jälkeen. 

Käydän mahdollisimman luonnonmukaisia tuotteita hiusten hoitoon, mutta silti länttäsin värjäävää myrkkyä joka kuukausi päähäni. Keväällä sitten tein 

päätöksen että nyt loppuu myrkyillä läträäminen, juurikasvu ja stressi. Tervetuloa takaisin luomu. 

Projekti alkoi kampaamossa, jossa minulle laitettiin reippaasti ohuita raitoja. 

Tässä kuva lopputuloksesta:

Kesäkuussa minulla oli jo noin pari senttiä juurikasvua. Sitten alkoi kärsivällinen kasvatus..

_________________________________________________________________________

10.12 päätin lähteä kauniiseen ulkoilmaan testaamaan uutta jalustaa ja kotona kuvia selatessani  tajusin miten voimakas väriero tyven ja latvan välillä oli. 

Sisällä valaistus on paljon lämpimämpi ja eroa siksi vaikeampi havaita.

Tämän jälkeen oli selvää että latvoja pitää vaalentaa, eihän tällä tukalla kehtaa ulkona liikkua muutoin kuin pimeällä. 

Niinpä varasin uuden ajan kampaajalle 19.12 ja 3 tuntia myöhemmin operaatio oli valmis. 

Pehva puutui ja foliota kului varmaan metritolkulla mutta se kannatti. 

                                                                              

Latvoihin jäi hieman keltaisuutta, mutta se olikin odotettavissa. Kasvattamisen jatkaminen on nyt helpompaa, kun väri on yhtenäisempi.

 Puolessa vuodessa tapahtunut muutos on ollut huima ja pahimman yli on jo selvitty. Kesään mennessä minulla pitäisi 

olla jo oma hiusväri lähestulkoon kaikkialla. Seuraava projekti on tukan kasvattaminen pidemmäksi, lisää kärsivällistä odottelua tiedossa siis.